PRESS: Pahoinpitely, 15 vuoden vankeuden uhka, yritys pakottaa sotaan – venäläistoimittaja pakeni Suomeen, mutta kollegoita jäi Venäjälle ja perhe ulkomaille by Aamuposti

Вибачте цей текст доступний тільки в “Англійська Британська”. For the sake of viewer convenience, the content is shown below in the alternative language. You may click the link to switch the active language.

Source: Aamuposti
Ayla Albayrak
30.04.2023

PRESS TEXT

In English (translation):

A beating, the threat of 15-year sentence, an attempted conscription – the Russian journalist fled to Finland, but his colleagues remained in Russia and his family abroad

Russian journalist Andrei Grishin did not expect to be beaten when he opened his door to an unknown young man in October 2019 in Magadan, in the far east of Russia.

A hooded youth standing in the stairwell of the apartment building said that he had scratched Grishin’s car in the building’s parking lot. Grishin should come and see, the man said.

“In the middle of the stairs, he caught me, threw me on the floor and started beating me. Another man also rushed to the scene and also started beating me”, Grishin recalled in an interview with STT in Helsinki.

After a while, one of the men told Grishin that “don’t write anything in your media anymore”. The men then ran down the stairs and out of the house, Grishin said.

The beating was Grishin’s first punishment for his work as editor-in-chief of the independent online magazine Vesma. In addition to himself, only one other journalist wrote stories for the new local newspaper at that time.

Since those days, the paper has grown into one of the few operating independent media in Russia. It also shares news on several social media channels and WhatsApp messaging service.

Grishin’s media wrote about the war as a war

After Russia started its large-scale war of aggression in Ukraine, Vesma wrote about the war as a war – not as a special operation, as the administration wanted. The magazine published videos and articles about, for example, Russian bombings of civilian buildings, such as the maternity hospital in Mariupol, as well as other alleged war crimes committed by Russian forces in Ukraine. According to Grishin, the newspaper also did fact checks on the information published in the official Russian media, knocking down claims about the war that were proved to be false.

At the end of March 2022, the Magadan office of the Russian security service FSB informed Grishin that it had opened a preliminary investigation into “spreading false information about the Russian military”. Later, the charge was also brought, and now Grishin faces a 15-year prison sentence in Russia.

He was summoned three times for police questioning in his hometown of Magadan. According to Grishin, the interrogations also had tragicomic features. He was asked, among other things, why a reader commented on a picture of a penis with the face of Russian President Vladimir Putin in the Vesma Telegram channel chat. Someone had gone to report the picture to the police.

However, during the interrogations, the police did not know about the social media messaging service Telegram, which is widely used in Russia and resembles Twitter.

“It was amusing. I showed the police how to download Telegram and how it works”, Grishin said.

Moving underground in St. Petersburg

When Putin announced a partial campaign launch in September of last year, the thirty-year-old Grishin, who had been in the army, was also threatened with forced recruitment to the front in Ukraine to fight a war that he does not accept. He sold his apartment, and the family left their hometown of Magadan.

“Magadan is a city of only about 90,000 inhabitants, where it would be very easy to find me. We thought we could hide better in a big city, so we went to St. Petersburg. We didn’t file a moving notice, and I thought I had disappeared from their radar”, Grishin said.

In St. Petersburg, the family moved to a rented apartment without filing a moving notice, and Grishin stopped answering unknown numbers. He also limited his use of the subway so as not to be caught in a random check of identity documents.

However, he reasoned that it is better for the family to be in St. Petersburg. If the authorities were to come to his apartment, his colleagues in the independent media would be better able to find out and write about it.

“In Magadan, I could just be taken from the street near my home or workplace in complete silence, and no one would know”, Grishin thought.

He believes that the address of his apartment came to the attention of the authorities at the latest when Grishin’s wife sent the couple’s 10-year-old child to school in St. Petersburg.

Last year, Grishin got to Finland temporarily, but had to return to St. Petersburg because of his family. When there was finally a knock on the door in St. Petersburg at the end of February, the whole family left Russia.

Work in Finland continues in a security residence

Thanks to the fact that Grishin was able to settle in Finland, he has been able to continue his work as editor-in-chief of Vesma.

The details of his escape from Russia, including its many twists and turns, are known to STT, but Grishin hoped that some of them would remain private, so that the safety of the people who made it possible for him to leave would not be jeopardised in Russia.

Grishin is in Finland in the Artists at Risk organisation’s security residency with funding from the Helsingin Sanomat Foundation in cooperation with the freedom of speech organisation Finnish PEN and the Union of Journalists in Finland. The residency, which started last year, will last one year, after which the future is uncertain.

His family, his wife and two children, are waiting for the situation to clear up in one of the few countries where Russians can still travel without a visa, but they cannot stay there indefinitely.

The family cannot return to Russia because there could be pressure on the wife – the authorities have already searched the homes of Grishin’s parents and sister after they left, Grishin said.

A humanitarian visa would help opponents of the war

Grishin announces that he is looking for a humanitarian visa. It would have made it easier for him to enter Finland and could guarantee the safe journey of other persecuted dissidents in Russia to Finland, for example to apply for asylum.

“With the help of a humanitarian visa, I could get my family here more easily. It would be much better for us Russian opponents of the war. Now many people in Russia are stuck there and only get to travel to a few countries, such as Kazakhstan, Armenia or Georgia, but they are also under Moscow’s influence and therefore it is not safe to work openly as a journalist there”, he said.

A humanitarian visa would enable Finland to quickly take in a large number of people on humanitarian grounds during an acute crisis. Such situations have been, for example, Russia’s war of aggression in Ukraine, which immediately endangered not only Ukrainians but also a large number of people in Russia, and the Taliban’s rise to power in Afghanistan in August 2021, as a result of which hundreds of thousands of people have fled the country. The humanitarian visa is used in Germany and Switzerland, for example.

They have also been granted to facilitate the admission of family members who would otherwise not be eligible for family reunification.

“I can say that at the moment at least dozens of people from Russia would like to come to Finland. Not only journalists but also other human rights defenders and opponents of war who want to continue their work. Every week in Russia people are prosecuted for expressing an opinion”, he said.

Humanitarian visa application still pending

The Ministry of Foreign Affairs told STT last week that the preparation of the last government’s humanitarian visa proposal is still pending in the Immigration Affairs Unit of the Ministry of Foreign Affairs. It could only be introduced when the government’s proposal has passed through Parliament and possible changes to the law have entered into force.

According to the current information, the government’s proposal can be presented to Parliament this fall, the Ministry of Foreign Affairs said.

Those who wanted a humanitarian visa to Finland, however, suspect that the right-wing government that is being formed is unlikely to promote its introduction – the Finns Party opposes the humanitarian visa and has proposed extortion on immigration as a condition for leaving the government, in accordance with its programme.

Grishin is saddened by the lack of understanding

In addition to the lack of aid, Grishin is saddened by the fact that many people in Europe and Finland also wondered why people in Russia did not oppose the war en masse after Russia invaded Ukraine at the end of February 2022.

“I get sad when I hear such accusations. Large demonstrations were organised continuously in Russia between 2011 and 2020. People in Europe saw Russian protesters being beaten in the streets, but no one helped. And then when the war started, we couldn’t go out into the streets anymore. The streets are full of police and security guards, and you can be caught near your home or, for example, already in the subway on your way to a demonstration”, Grishin said.

Russia has been accused of persecuting its critics abroad as well. Several opponents of Putin’s regime have been poisoned abroad, and oligarchs and public figures who criticised the war have died in obscure circumstances after, for example, falling from the balconies of tall buildings. A Russian sausage maker who criticised the war fell from a hotel window during his vacation in India under unclear circumstances.

Grishin himself has felt safe, and he has not been harassed in Finland.

“If I could have stayed to live and work in Russia, of course I would have.”

 

In Finnish (original):

Pahoinpitely, 15 vuoden vankeuden uhka, yritys pakottaa sotaan – venäläistoimittaja pakeni Suomeen, mutta kollegoita jäi Venäjälle ja perhe ulkomaille

Venäläistoimittaja Andrei Grishin ei arvannut joutuvansa hakatuksi, kun hän avasi kotiovensa tuntemattomalle nuorelle miehelle lokakuussa 2019 Magadanissa Venäjän Kaukoidässä.

Kerrostalon rappukäytävässä seissyt huppupäinen nuorukainen sanoi naarmuttaneensa Grishinin autoa talon parkkipaikalla. Grishinin pitäisi tulla katsomaan, mies sanoi.

– Rappujen puolivälissä hän otti kiinni minusta, heitti minut lattialle ja alkoi hakata. Toinenkin mies ryntäsi paikalle ja alkoi myös hakata minua, Grishin muisteli STT:n haastattelussa Helsingissä.

Tovin jälkeen toinen miehistä tokaisi Grishinille, että “älä kirjoita enää mitään mediassasi”. Sitten miehet juoksivat alas portaita ja pois talosta, Grishin kertoi.

Pahoinpitely oli ensimmäinen rangaistus Grishinille hänen työstään riippumattoman Vesma-verkkolehden päätoimittajana. Tuolloin tuoreelle paikallislehdelle teki juttuja hänen itsensä lisäksi vain yksi muu toimittaja.

Niistä päivistä lehti on kasvanut yhdeksi harvoista toiminnassa olevista riippumattomista medioista Venäjällä. Se jakaa uutisia myös useilla sosiaalisen median kanavilla sekä Whatsapp-viestipalvelussa.

Grishinin media kirjoitti sodasta sotana

Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa Vesmassa kirjoitettiin sodasta sotana – ei erikoisoperaationa, kuten hallinto halusi. Lehti julkaisi videoita ja juttuja esimerkiksi Venäjän pommituksista siviilirakennuksiin, kuten synnytyssairaalaan Mariupolissa, sekä muista venäläisjoukkojen väitetyistä sotarikoksista Ukrainassa. Lehti myös teki Grishinin mukaan faktantarkistuksia Venäjän virallisissa medioissa julkaistuista tiedoista tyrmäten vääriksi osoitettuja väitteitä sodasta.

Maaliskuun lopulla 2022 Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n virasto Magadanissa ilmoitti Grishinille aloittaneensa esitutkinnan “valetietojen levittämisestä Venäjän armeijasta”. Myöhemmin syyte myös nostettiin, ja nyt Grishiniä uhkaa Venäjällä 15 vuoden vankeustuomio.

Hänet kutsuttiin kotikaupungissaan Magadanissa kolme kertaa poliisikuulusteluun. Grishinin kertoman mukaan kuulusteluissa oli myös tragikoomisia piirteitä. Häneltä kysyttiin muun muassa, miksi Vesman Telegram-kanavan chatissa joku lukija kommentoi kuvalla peniksestä, jolla oli Venäjän presidentin Vladimir Putinin kasvot. Joku oli mennyt ilmoittamaan kuvasta poliisille.

Kuulusteluissa poliisi ei kuitenkaan hänen mukaansa tiennyt sosiaalisen median viestipalvelua Telegramia, joka on laajasti käytössä Venäjällä ja muistuttaa Twitteriä.

– Se oli huvittavaa. Näytin poliisille, kuinka Telegram ladataan ja kuinka se toimii, Grishin kertoi.

Muutto maan alle Pietarissa

Kun Putin julisti osittaisen liikekannallepanon viime vuoden syyskuussa, armeijan käynyttä kolmekymppistä Grishiniä uhkasi myös pakkovärväys rintamalle Ukrainaan käymään sotaa, jota hän ei hyväksy. Hän myi asuntonsa, ja perhe jätti kotikaupunkinsa Magadanin.

– Magadan on vain noin 90 000 asukkaan kaupunki, jossa minut olisi hyvin helppo löytää. Ajattelimme, että voisimme piileskellä paremmin suuressa kaupungissa, joten menimme Pietariin. Emme tehneet muuttoilmoitusta, ja uskoin kadonneeni heidän tutkastaan, Grishin kertoi.

Pietarissa perhe muutti vuokra-asuntoon tekemättä muuttoilmoitusta, ja Grishin lopetti tuntemattomiin numeroihin vastaamisen. Hän myös rajoitti metrossa kulkemista, ettei joutuisi kiinni summittaisessa henkilöpapereiden tarkastuksessa.

Hän järkeili kuitenkin, että perheen on parempi olla Pietarissa. Jos viranomaiset tulisivat hänen asunnolleen, hänen kollegansa riippumattomissa medioissa voivat paremmin saada siitä tiedon ja kirjoittaa siitä.

– Magadanissa minut voitaisiin vain viedä kadulta lähellä kotiani tai työpaikkaani kaikessa hiljaisuudessa, eikä kukaan saisi tietää, Grishin mietti.

Hän uskoo asuntonsa osoitteen kulkeutuneen viranomaisten tietoon viimeistään silloin, kun Grishinin vaimo laittoi pariskunnan 10-vuotiaan lapsen kouluun Pietarissa.

Viime vuonna Grishin pääsi Suomeen väliaikaisesti, mutta joutui palaamaan Pietariin perheensä vuoksi. Kun ovelle lopulta koputettiin Pietarissa helmikuun lopulla, koko perhe lähti pois Venäjältä.

Työ Suomessa jatkuu turvaresidenssissä

Sen ansiosta, että Grishin pääsi asettumaan Suomeen, hän on voinut jatkaa työtään Vesman päätoimittajana.

Venäjältä paon yksityiskohdat monine mutkineen ovat STT:n tiedossa, mutta Grishin toivoi osan niistä jäävän yksityiseen tietoon, jotta hänen lähtönsä mahdollistaneiden ihmisten turvallisuus ei vaarannu Venäjällä.

Grishin on Suomessa Artists at Risk – järjestön turvaresidenssissä Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella yhteistyössä sananvapausjärjestö Suomen PEN:in ja Journalistiliiton kanssa. Viime vuoden puolella alkanut residenssi kestää vuoden, sen jälkeen tulevaisuus on epävarma.

Hänen perheensä, vaimo ja kaksi lasta, odottaa tilanteen selkiytymistä yhdessä niistä harvoista maista, joihin venäläiset voivat vielä matkustaa ilman viisumia, mutta he eivät voi jäädä sinne loputtomiin.

Venäjälle perhe ei voi palata, koska siellä vaimoa voitaisiin painostaa – viranomaiset ovat jo suorittaneet etsintöjä Grishinin vanhempien sekä sisaren kodeissa heidän lähtönsä jälkeen, Grishin sanoi.

Humanitaarinen viisumi auttaisi sodan vastustajia

Grishin kuuluttaakin humanitaarisen viisumin perään. Se olisi helpottanut hänen pääsyään Suomeen ja voisi taata muidenkin Venäjällä vainottujen toisinajattelijoiden turvallisen matkan Suomeen esimerkiksi turvapaikan hakemista varten.

– Humanitaarisen viisumin avulla saisin perheenikin tänne helpommin. Se olisi paljon parempi meille venäläisille sodan vastustajille. Nyt moni Venäjällä on jumissa siellä ja pääsee matkustamaan vain harvoihin maihin, kuten Kazakstaniin, Armeniaan tai Georgiaan, mutta nekin kuuluvat Moskovan vaikutuspiiriin eikä niissä siksi ole turvallista tehdä töitä avoimesti toimittajana, hän sanoi.

Humanitaarinen viisumi mahdollistaisi sen, että Suomi voisi ottaa maahan nopeasti suuren joukon ihmisiä humanitaarisin perustein akuutin kriisin aikana. Tällaisia tilanteita ovat olleet esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, joka alkaessaan asetti heti vaaraan ukrainalaisten lisäksi myös suuren joukon ihmisiä Venäjällä, sekä Talebanin valtaannousu Afganistanissa elokuussa 2021, jonka seurauksena satoja tuhansia ihmisiä pakeni maasta. Humanitaarinen viisumi on käytössä esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä.

Niitä on myös myönnetty helpottamaan sellaisten perheenjäsenten maahanpääsyä, jotka eivät muussa tapauksessa olisi oikeutettuja perheenyhdistämiseen.

– Voin sanoa, että Suomeen haluaisi tällä hetkellä ainakin kymmeniä ihmisiä Venäjältä. Ei vain toimittajia vaan myös muita ihmisoikeuksien puolustajia ja sodan vastustajia, jotka haluavat jatkaa työtään. Viikoittain Venäjällä ihmisiä vastaan nostetaan syytteitä mielipiteen ilmaisemisesta, hän sanoi.

Humanitaarisen viisumin esitys yhä vireillä

Ulkoministeriöstä kerrottiin kuluneella viikolla STT:lle, että viime hallituksen humanitaarista viisumia koskevan esityksen valmistelu on yhä vireillä ulkoministeriön maahantuloasioiden yksikössä. Se voitaisiin ottaa käyttöön vasta, kun hallituksen esitys on mennyt läpi eduskunnassa ja mahdolliset lakimuutokset ovat astuneet voimaan.

Tämänhetkisten tietojen mukaan hallituksen esitys on annettavissa eduskunnalle näillä näkymin syksyllä, ulkoministeriöstä sanottiin.

Suomeen humanitaarista viisumia halunneet tahot kuitenkin epäilevät, että muodostumassa oleva oikeistohallitus tuskin edistää sen käyttöönottoa – perussuomalaiset vastustaa humanitaarista viisumia ja on esittänyt hallitukseen lähtemisen ehdoksi kiristystä maahanmuuttoon ohjelmansa mukaisesti.

Grishiniä harmittaa ymmärryksen puute

Avun puutteen lisäksi Grishiniä harmittaa se, että Euroopassa ja Suomessakin moni ihmetteli, mikseivät Venäjällä ihmiset joukoittain vastustaneet sotaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla 2022.

– Tulen surulliseksi, kun kuulen tällaisia syytöksiä. Suurmielenosoituksia järjestettiin Venäjällä jatkuvasti vuosien 2011 ja 2020 välillä. Ihmiset Euroopassa näkivät, kuinka venäläisiä mielenosoittajia hakattiin kaduilla, mutta kukaan ei auttanut. Ja sitten kun sota alkoi, emme voineet enää mennä kaduille. Kadut ovat täynnä poliiseja ja vartijoita, ja sinut voidaan ottaa kiinni lähellä kotiasi tai vaikkapa jo metrossa matkalla mielenosoitukseen, Grishin kertoi.

Venäjää on syytetty arvostelijoidensa vainoamisesta myös ulkomailla. Useita Putinin hallinnon vastustajia on myrkytetty ulkomailla, ja sotaa arvostelleita oligarkkeja ja julkisuuden henkilöitä on kuollut hämärissä olosuhteissa pudottuaan esimerkiksi korkeiden rakennusten parvekkeilta. Eräs sotaa arvostellut venäläinen makkaratehtailija putosi hotellin ikkunasta lomamatkallaan Intiassa epäselvissä olosuhteissa.

Grishin itse ei ole tuntenut oloaan turvattomaksi, eikä häntä ole ahdisteltu Suomessa.

– Jos olisin voinut jäädä asumaan ja työskentelemään Venäjälle, totta kai olisin jäänyt.